Historia

Tälle sivulle

on koottu osaston historiaa 20 -luvulta nykypäivään. Tarkoituksena ei ole ollut kaiken kattavuus, vaan lähinnä erilaisten ajankuvien esille tuominen. Osasto on julkaissut vuonna 1995 juhlakirjan, josta nämä sivut on koottu. Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat kysellä kirjaa osastolta puh 044 984 2919 (osaston toimisto, ma-pe 9-16.30).

1920 -luku

Kipinän Jyväskylän osaston perustamiselle iski liiton järjestäjä Tilda Kaihonsalo käydessään kaupungissa herättämässä osuustoimintaa. Osaston perustava kokous pidettiin 18.4.1920 Jyväskylän työväenyhdistyksen talolla. Puheenjohtajaksi valittiin Lempi Viheriä.

Varsinaista toiminnan alottamista varten pidettiin järjestävä kokous 8.5.1920. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Viheriä. Kokouksessa osaston nimeksi hyväksyttiin Suomen Kauppa- ja liiketyöntekijäin liiton osasto numero 43. Sisäänkirjoitusmaksuksi tuli 2 mk ja kuukausittain 50p - 1 mk jäseneltä. Yhdistysrekisteriin osasto merkittiin 22.10.1920.

Vuonna 1923 nimi muuttui liiton myötä Suomen Liike- ja Taloustyöntekijäin ammattiosasto n:o 43:ksi ja parin vuoden kuluttua nimeksi tuli Suomen Liiketyöntekijäin Jyväskylän osasto n:o 43.

1930 -luku

1930 -luvulla osasto 43 kohosi Jyväskylässä toimivista ammatillisista järjestöistä suurimmaksi. Valtakunnallisesti osasto oli liiton viidenneksi suurin 149 jäsenellään vuonna 1938. Osasto liittyi jäseneneksi myös Työväen sivistysliiton paikallisosastoon sekä Osuusliike Mäki-Mattiin. Vakinainen edustaja oli myös Nisulan Osuskassassa, joka hoiti osaston raha-asiat.

Jäsenille olivat mieluisia liiton järjestämät retkeilypäivät eri paikkakunnille. Osasto pyrki myös joka vuosi lähettämään edustajan liiton kesälomakursseille, jotka pidettiin vuorotellen kussakin pohjoismaassa. Toiminnan esteenä oli kuitenkin osaston melko heikko taloudellinen tila.

Ammattiyhdistysliikkeen tärkein sektori oli työehtosopimuspolitiikka. Ensimmäiset paikallistason työehtosopimukset solmittiin edistyksellisissä osuuskauppaliikkeissä. Tärkeitä ehtoja olivat minimipalkat sekä työaika.

1940 -luku

Sota-ajan poikkeuksellisissa oloissa ei palkkoja korotettu kuin nimeksi, koska valtiovalta säännösteli hintoja ja palkkoja .Järjestelmällinen valistustyö jäsenistön keskuudessa aloitettiin vuonna 1944 opintokerhon perustamisen myötä. Opiskelun kohteena olivat yhteiset asiat.

Sotien välisenä aikana ja 1940 -luvulla merkittävä varojen keräystapa oli arpajaiset. Vuonna 1944 myytiin 88 000 arpaa. Suurin osa rahoista jaettiin työttömyys-, matka-, evakko-, hautaus- ja sairausavustuksina. Erittäin voimakas joukkoliike kohti ammattiyhdistysliikettä tapahtui vuosina 1945-1946. Liikealalaisten määrä kasvoi valtakunnallisesti kolminkertaiseksi.

1950 -luku

1950 -luvun alussa toiminnan keskeisimpänä osana oli jäsenhankinta. Järjestäytymättömille lähetettiin lukuisia kirjeitä ja lentolehtisiä, mutta ne saivat hyvin vähän vastakaikua. Tähän syynä olivat alan naisvaltaisuus, nuorten työntekijöiden suuri määrä, tiedon puute sekä 1960- luvulla osa-aikatyövoiman lisääntynyt käyttö.

Vuonna 1958 osastolla oli yleisluottamusmiehen lisäksi luottamusmiehet Mäki-Matin myymälänhoitajilla, -apulaisilla ja konttorilla sekä Säynätsalon Osuuskaupassa ja Keskus Oy:llä.

1960 -luku

Liikeliiton osastojen rooli palkkaneuvotteluissa oli keskeinen 1940- luvulta 1960-luvulle, minkä jälkeen korotusten suuruus ja muut sopimuksiin liittyvät asiat on sovittu liittojen neuvotteluissa.

Työmarkkinoilla olivat 1960 -luvulla tärkeimmät kysymykset samapalkkaisuus miesten ja naisten kesken sekä 40 -tuntinen työviikko.
 

1970 -luku

1970 -luvulla osastoon perustettiin paljon alajaostoja. Vuonna 1976 valittiin ensimmäinen nuorisovastaava ja vuonna 1973 perustettiin luottamusmieskerho. Lisäksi perustettiin työjaosto (1974) sekä työhuonekunnat Lievestuoreelle (1974) ja Laukaaseen (1975).

Toiminnan eriytymisen myötä pidettyjen kokouksien määrä kasvoi, sillä jokainen jaosto piti omat vuosikokouksensa sekä jäsenkokouksensa. Alkuun vilkas jaostotoiminta hiipui kuitenkin huomattavasti alkuvuosistaan 1980-luvulle tultaessa.

1980 -luku

Vuonna 1982 Jyväskylässä ajauduttiin lakkoon asti, kun Mäki-Matin johto ilmoitti muuttavansa 29 vakituisen työntekijän työsuhteet osa-aikaisiksi. Perjantaina 3.9.1982 neljä liikettä sulkenut lakko laajentui maanantaina maakunnalliseksi noin 300 työntekijää käsittäneeksi lakoksi. Tiistaina 7.9.1982 osapuolet pääsivät sopuratkaisuun ja Mäki-Matissa voitiin taas palata työhön.

1984 järjestettiin valtakunnallinen Liikeliiton lakko. Kaikkiaan lakko koski alkuvaiheessaan 20 000 työntekijää. Yhteishenki oli luja - oltiinhan nyt ensimmäistä kertaa liikkeellä yhteisvoimin yhteisen edun nimissä. Lakko kesti kaksi viikkoa.
 

1990- ja 2000-luku

1990 -luvulla Suomessa on pahimmillaan ollut yli 500 000 työtöntä. Osasto 43:n jäsenmäärä on kyllä noussut, mutta suuri työttömien joukko ei kartuta osaston kassaa. Työttömyysluvut ovat tosin pienentyneet 90-luvun aikana, mutta liian moni on edelleenkin vailla työtä.

Osaston ongelmana on jo pitkän aikaa ollut jäsenistön lisääntyvä passiivisuus. Toimintaa pyöritetään pienellä aktiivien joukolla. 1980 -luvulla jäsenistöä yritettiin aktivoida vapaa-ajantoiminnan lisäämisellä, mutta kun risteilyistä ja retkistä tuli päätarkoitus, menoa täytyi hidastaa.

90-ja 2000-luvun vapaa-ajan toiminta on pyritty keskittämään Kaijalaan. Edunvalvontaan on panostettu yhä enemmän ohjaamalla jäseniä kursseille ja edunvalvontapäiville. Valveutunut jäsenistö pystyy myös itse valvomaan omia etujaan.

[sivun alkuun]

[kuvagalleria-sivulle]

Ammattiosastomme 75-vuotishistoriikki.
Osaston kokous vuonna 1946.
Puheenjohtaja Kauko Suhonen ja sihteeri Alli Ojaniemi vuonna 1955.
Liiton lakko vuonna 1984. Lakkovahteja Centrumin edessä.
Tuomo Leppänen, puheenjohtaja 1994 - 1995
Eija Kiuru, puheenjohtaja 1992 - 1993 ja 1996 - 2004
Irmeli Huuskonen, puheenjohtaja 2005 - 2016
Käytännön elämää osastomme toimialalla: Anni Salonen Prisman kassalla vuonna 2007.

Ammattiosasastomme puheenjohtajat

Viheriä Lempi 1920 - 1921
Lahti Urpo  1922
Puurtinen K.  1923
Seppälä Emil  1924
Tuominen Oskari  1925
Kaukoranta Väinö 1926 - 1927
Ristola Heikki 1928 - 1930
Lahtinen Lauri 1931 - 1932
Louhelainen O. V. 1933 - 1934
Lehtonen Ville 1935 - 1942
(Hänninen Veikko 1942)
Virenius Kalle 1943 - 1952
Leskinen Veikko 1952
(Vilhunen Raikas)
Virenius Kalle 1953 - 1954
Suhonen Kauko 1955 - 1957
Pesonen Esko 1958 - 1963
Ahonen Sulo 1964 - 1966
Järvinen Pentti 1967 - 1970
Ahonen Sulo 1971 - 1975
Stenman Yrjö 1976 - 1978
Ristola Raija 1979 - 1988
Nieminen Sirkka 1989 - 1991
(1990 nimellä Liisa Repo,
1991 nimellä Liisa Varis)
Kiuru Eija 1992 -1993
Leppänen Tuomo 1994 - 1995
Kiuru Eija 1996 - 2004
Huuskonen Irmeli 2005 - 2016
Kokko Heidi 2017 -

Lähde: osastomme 75-vuotishistoriikki,
josta löytyvät myös sihteerit ja taloudenhoitajat.