Juttuarkisto mm oikeudenkäynneistä

Uutinen - 08.10.2018 klo 13.07
Työehdot

Kä­rä­jä­oi­keu­den päätös Super Moon Cleaningin tapauksessa: työntekijän työsuhde päätetty syrjivin perustein

 

Työntekijä sai varoituksia sen jälkeen, kun oli kyseenalaistanut palkkauksensa ja ottanut yhteyttä ammattiliittoon.

 

Vuonna 2017 Pam-lehti uutisoi siivousalan yrityksestä Super Moon Cleaningistä, joka teetti ylipitkiä päiviä ja ilmaisia työtunteja. 

Työntekijä oli alkanut kyseenalaistaa palkkaustaan ja ottanut yhteyttä PAMiin. Seurauksena oli työtahdin kiristyminen entisestään. Tämän jälkeen hän sai varoituksia noudattamattomista työajoista sekä puutteista työn jäljessä. Työntekijälle myönnettiin PAMin oikeusapu ja juttu siirtyi asianajajalle.

Nyt Helsingin käräjäoikeus on antanut tuomionsa. Käräjäoikeus katsoi, että kantaja on esittänyt riittävän selvityksen, jonka perusteella hänen työsuhteensa voidaan olettaa päätetyn syrjivin perustein. Kysymys on syrjinnästä ammattiyhdistystoiminnan sekä laissa tarkoitetun muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, jota perustetta kantaja on kutsunut ammatilliseksi toiminnaksi.

Käräjäoikeus myös katsoi, että työnantaja on määrännyt työntekijän jatkuvasti tekemään enemmän tuntityötä kuin mitä työkohteisiin käytettävästä ajasta oli sovittu. Työnantaja on tiennyt, että ohjeen mukaiset tuntimäärät eivät ole riittäneet työn kunnolliseen suorittamiseen, eikä se ole voinut edellyttää, että työntekijä tekee ylimääräisen työajan ilman lisäpalkkaa.  

Käräjäoikeus määräsi työnantajan korvaamaan muun muassa oikeudenkäyntikuluja sekä maksamattomia palkkoja.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, vaan siitä on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen.


 

Yritys irtisanoi työntekijän vedoten siihen, että tämä oli nauttinut virvoitusjuomia maksutta ilman työnantajan lupaa. Kuva: Gettyimages

Uutinen - 21.06.2018 klo 14.47
Työhyvinvointi

Limpparin juonti johti ir­ti­sa­no­mi­seen – Kä­rä­jä­oi­keus katsoi, että työnantaja on lai­min­lyö­nyt ta­sa-ar­voi­sen kohtelun velvoitetta

Kuopiolainen ravintola-alan yritys irtisanoi työntekijänsä viitaten epäluottamuspulaan. Sen mukaan työntekijä oli nauttinut limppareita maksutta ilman työnantajan lupaa. Tapauksen taustalla on kuitenkin paljon muutakin, muun muassa niin epäasiallista käytöstä, että työntekijä sairastui masennukseen.

Kuopiolainen ravintola-alan yritys irtisanoi työntekijänsä viitaten työntekijän epärehellisyyteen ja lojaliteettivelvoitteen rikkomiseen. Tarkemmaksi irtisanomisperusteeksi yhtiö ilmoitti sen, että työntekijä olisi nauttinut ilman lupaa ja ohjeen vastaisesti virvoitusjuomia maksamatta niistä. Todistajien kertomusten perusteella myös muut työntekijät joivat limppareita työpaikalla, sillä he olivat luulleet, että limppareiden nauttiminen on sallittua. Muita työntekijöitä ei oltu irtisanottu tällä perusteella. Käräjäoikeus katsoi, että työntekijällä oli käsitys, että muutkin joivat virvoitusjuomia työpaikalla, eikä työnantaja ollut huomauttanut heitä siitä.

Työntekijä työskenteli yhtiön palveluksessa lokakuusta 2014 lokakuuhun 2015. Hän oli siirtynyt yrityksen palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä liikkeen luovutuksen myötä, joten hänen työsuhteensa kesti yhteensä noin viisi vuotta.

Yritys on antanut työntekijälle kevään 2015 aikana kolme kirjallista varoitusta. Irtisanomisessa ei kuitenkaan viitattu työntekijälle annettuihin varoituksiin. Varoitukset siis annettiin eri asioista kuin mihin irtisanominen oli perustunut. Työntekijä sai varoituksen muun muassa siitä, että hänen työkaverinsa ei ollut tullut työvuoroon ja hän ei ollut ilmoittanut työnantajalle työkaverinsa poissaolosta.

Työntekijä kertoi käräjäoikeudelle, että ajan myötä yrityksen uuden omistajan käytös oli alkanut olla epäasiallista häntä kohtaan. Työnantajan käytös oli ollut tiuskivaa ja työnantaja oli syyllistänyt työntekijää asioista, joihin tämä ei ollut osallinen.

Työntekijä oli saanut sairauslomaa työnantajansa käyttäytymisen takia. Työntekijän kertomuksen mukaan sairauslomatodistuksen viemisen yhteydessä työnantaja oli alkanut huutaa työntekijälle. Hän otti tässä vaiheessa yhteyttä PAMiin, joka alkoi hoitaa työntekijän asiaa.

Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoi, että lääkärintodistusten ja asiantuntijan lausunnon perusteella voi sanoa, että työntekijällä todettu keskivaikea masennus on johtunut työnantajan epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan käytöstä voi pitää tasa-arvoisen kohtelun ja työturvallisuusvelvoitteen laiminlyömisenä. Käräjäoikeus määräsi yrityksen maksamaan työntekijälle tämän sairastumisesta johtuvan taloudellisen vahingon. Lisäksi käräjäoikeus määräsi yrityksen maksamaan muun muassa työntekijän oikeudenkäyntikulut.

Työntekijältä myös vähennettiin hänen lopputilistään 220 euroa korvauksena virvoitusjuomien nauttimisesta. Käräjäoikeuden tuomion mukaan vähennys on ollut perusteeton.

Tuomio ei vielä ole lainvoimainen.

Kirjoittanut: Lotta Jokinen


 

Seksuaalinen häirintä on yleistä pamilaisten alojen työpaikoilla. Piirros: Päivi Karjalainen / PAMin arkisto

Artikkeli - 30.10.2017 klo 09.40
Häirintä

Varkauden Rel­lun­kul­man työn­te­ki­jöil­le korvauksia sek­su­aa­li­ses­ta häirinnästä

 

 

Entisten työntekijöiden vuosia jatkunut oikeusprosessi päättyi sovintosopimukseen. Häirinnästä tuomion saanut toimitusjohtaja joutuu maksamaan yhteensä yli 180 000 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Hän pitää häirintäsyytteitä yhä aiheettomina.

”Olin toimistossa ainoa työntekijä. Aina kun pomo tuli käymään siellä, se työnsi kättä paidan alle ja puristeli rintoja. Kouri jalkoväliä ja puhui törkeitä.”

Keski-ikäinen nainen oli töissä varkautelaisessa Rellunkulma Oy:n sekatavaramyymälässä kuusi vuotta. Firmaa on iltapäivälehdissä kutsuttu nimellä ”kauhujen työpaikka”. Tapaus sai julkisuutta vuonna 2015, jolloin yrityksen toimitusjohtaja tuomittiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen työntekijöihin kohdistuneesta työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä. Myös Pam-lehti seurasi tapausta, jossa asianomistajina oli viisi varastossa, toimistossa tai myymälässä työskennellyttä naista. Sittemmin hovioikeus piti tuomion ennallaan, ja korkein oikeus eväsi työnantajan valitusluvan.

Käräjäoikeus ja hovioikeus eivät vuosina 2014 ja 2015 päättäneet työntekijöille maksettavista korvauksista muun muassa siksi, että sen mielestä ensin tuli selvittää rikosoikeudellinen vastuu. Korvauksista sovittiin vasta nyt, syyskuun lopussa Pohjois-Savon käräjäoikeuden hyväksymällä sovintosopimuksella. Sen seurauksena entisen työnantajan on maksettava viidelle työntekijälle yhteensä yli 100 000 euroa korvauksia muun muassa tilapäisestä haitasta, kärsimyksestä ja työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmenetyksestä, hoitokuluista, tasa-arvolain mukaisesta hyvityksestä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi hänen korvattavakseen tulee asianomistajien oikeudenkäyntikulut, eli yhteensä summa kipuaa lähes 180 000 euroon.

Osapuolet ovat sitoutuneet olemaan hakematta muutosta sopimukseen.

 

"Leikillistä hommaa"

”Jos olin myymälässä, ja kädet siellä hyllyillä, niin ellei läpsäyttänyt takapuolelle, tarrasi takaapäin kiinni rintoihin”, toinen yrityksessä työskennellyt nainen kertoo.

Molemmat naiset toteavat, että heitä iäkkäämmän pomon vuosikausia kestänyt jatkuva lähentely ei ollut kenenkään kohdalla mitään ohimennen hipelöintiä. Se oli kovakouraista, kivuliasta ja ahdistavaa ja kohdistui isoon joukkoon iästä ja vastustelusta riippumatta. Haastateltujen mukaan kiinnikäymisen lisäksi työnantaja myös halveksi ääneen naisten ulkonäköä heidän ja muiden kuullen.

”Kun se lähestyi, nostin vaistomaisesti käden eteen itseni suojaksi. Se saattoi sanoa silloin, että en mä nyt aikonutkaan. Ja sitten kun laskin käden, se kävi kiinni heti.”

Tuomittu toimitusjohtaja pyörittää edelleen Rellunkulmaa. Hän suostuu kommentoimaan tilannetta ja luonnehtii häirinnäksi määriteltyä käytöstään ”leikilliseksi hommaksi”. Puhelimitse tavoitettu mies kertoo ”nykineensä” vain kahta työntekijää. Hän kokee joutuneensa yksin kymmentä vastaan asiassa, joka hänen mukaansa on saanut alkunsa työntekijöiden varkauksien aiheuttamasta hävikistä.

 

Vakuuttavat lääkärinlausunnot

PAMin Kuopion aluetoimiston toimitsija Satu Honkanen on törmännyt seksuaalista häirintää kokeneisiin työntekijöihin urallaan joskus ennenkin, mutta ”ei siinä mittakaavassa”, kuin miksi varkautelaisnaisten liittoon kesällä 2013 tuoma tapaus osoittautui.

”Tämä on ollut työntekijöille raskas ja hirveän pitkä prosessi. Neljä ja puoli vuotta”, Honkanen sanoo.

Toimistossa ja varastossa työskennelleet naiset muistavat hyvin päivän huhtikuussa 2013, jolloin he eivät enää jaksaneet.

Työterveyteen marssi kerralla kahdeksan työntekijää, joista kolme jättäytyi myöhemmin eri syistä syrjään. Työterveyshuolto ilmoitti asiasta AVI:lle, mikä poiki työsuojelutarkastuksen Rellunkulmaan. Syyskuussa AVI teki rikosilmoituksen poliisille.

”Työntekijöillä oli todella painavat ne lääkärinlausunnot”, Honkanen toteaa.

Poliisin tutkinta kuitenkin kesti kauan, ja juttu uhkasi vanhentua. Honkanen soitteli perään ja yritti samalla valaa voimia työntekijöihin, jotka lääkäri oli passittanut sairausomalle.

”Työsuhteet haluttiin pitää voimassa poliisitutkinnan ajan, jotta kaikki asiat voidaan näyttää toteen oikeudessa. Eli ei haluttu antaa pienintäkään mahdollisuutta työnantajalle vesittää juttua”, Honkanen sanoo.

”Kun tutkinta lopulta oli valmis ja syytteet nostettu, purimme työsuhteet.”

Elokuussa 2014 työnantaja sai syytteen, ja alkoi pitkä oikeusprosessi PAMin myöntämän oikeusavun turvin. Asianomistajina oli viisi pamilaista työntekijää, asianajajanaan Pirkko Pesonen. Työntekijät vaativat korvauksia sekä rikosjutussa että työsuhteen laittomasta päättämisestä riitajutussa.

Vuosia ovat värittäneet myös työnantajan vastakanteet. Työnantaja on syyttänyt työntekijöitä kavalluksista ja varkauksista, ja työnantajan poika on väittänyt yhden kanteen nostaneista naisista häirinneen häntä seksuaalisesti. Pesosen mielestä tämä on ollut melko absurdia.

Keväällä 2016 yritys nosti kahta työntekijää vastaan kavallussyytteet, jotka käräjäoikeus hylkäsi. Työnantaja valitti hovioikeuteen, jossa asia on edelleen vireillä.

Asianajajan mukaan tuomarin tekemä rikosjutun ja korvausvaatimusten jakaminen eri oikeudenkäynteihin on ollut työntekijöiden kannalta edullista.

”Kaksi työntekijöistähän on edelleen työkyvyttömiä. Näin jälkikäteen pystyimme hakemaan heille korvauksia ansionmenetyksestä ja hoitokuluista myös myöhemmiltä vuosilta, kun rikoksen aiheuttama työkyvyttömyys jatkui ja kanteet olivat auki.”

 

Ilman liittoa ei oltaisi tässä

Miten työntekijät sitten kestivät piinaa, joka oli jatkunut jo useita vuosia? Miksi he odottivat niin kauan? PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä oli ällistynyt, kun kuuli Varkauden tapauksesta.

Naiset kertovat, että tilannetta helpotti aavistuksen se, että työnantaja vietti puolet vuodesta Espanjassa.

”Me aina puhuttiin, että kestetään vielä hetki, niin sitten saadaan puoli vuotta ihan rauhassa tehdä töitä”, toinen haastatelluista kertoo.

Sietokykyä piti hengissä toinenkin karu syy:

”Varkaus on pieni paikkakunta. Ei siellä ole juuri työpaikkoja.”

Tässä tapauksessa Kähärä ymmärtääkin ”jaloilla äänestämisen”, vaikka muuten hän lähtee siitä, että häirintä ei saa tarkoittaa työntekijöille työpaikan menetystä.

”Tilanteen ei vain koskaan pitäisi jatkua näin pitkään. Näihin pitäisi aina puuttua mahdollisimman pian työsuojeluvaltuutetun avulla”, Kähärä sanoo.

Varkautelaisyrityksessä oli työsuojeluvaltuutettu, joka oli tietoinen työnantajan käytöksestä.

”Hän sanoi oikeudessa, ettei itse ole kokenut häirintää. Hän piti omaa valtuutetun rooliaan nimellisenä,” toinen haastatelluista työntekijöistä sanoo.

Molemmat haluavat painottaa, että liiton jäsenyydestä oli heille ratkaiseva hyöty.

”Eihän meillä olisi ollut minkään näköisiä mahdollisuuksia lähteä viemään tätä eteenpäin ilman PAMin apua”, toinen naisista toteaa.

”Haluttaisiin oikein toitottaa ihmisille, että kannattaa kuulua ihan oikeisiin ammattiliittoihin eikä kassoihin.”

Kirjoittanut: Sini Saaritsa


 

Uutinen - 21.10.2017 klo 13.20
Oikeustapaus

Ei voi syyttää varkaudesta, jos työntekijä toimii talon käytäntöjen mukaan

Entisen HongKongin luottamusmiehen Anni Palon pitkä piina päättyi, kun Pohjanmaan käräjäoikeus totesi hänen irtisanomisensa laittomaksi.

Lokakuun puolivälissä 2014 Hong Kong Vaasa Oy:n osastonhoitaja ja luottamusmies Anni Palo sai potkut. Työsuhde purettiin siltä istumalta, koska työnantaja syytti häntä varkaudesta. Syytteet siitä Pohjanmaan käräjäoikeus hylkäsi huhtikuussa 2016. Nyt kolme vuotta potkujen jälkeen se totesi myös irtisanomisen olleen laiton.

– Nyt on tosi helpottunut olo. Stressihän on ollut ihan jäätävä, kertoo Palo.

Palo saa käräjäoikeuden tuomion perusteella irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen sekä 15 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Työnantajan pitää palauttaa Palolta pidättämänsä 173,87 euroa. Se oli työnantajan anestetuksi väittämien tuotteiden arvo. Niiden lisäksi työnantajan korvattavaksi jäi oikeudenkäyntikulut. Kun ne otetaan mukaan, työnantajan maksettavaksi tuli kaikkiaan noin 40000 euroa. Tuomio on lainvoimainen.

Työnantajan mukaan kyse oli hävikkituotteiden – kuten rikkinäisten kissanruokapussien ja likaantuneen kissankiipeilypuun – luvatta ottamisesta.

Käräjäoikeus kuuli useita todistajia. Heidän kertomustensa perusteella joskus hävikkituotteista oli maksettu, joskus niitä oli saanut viedä ilmaiseksi.
Käräjäoikeus totesi, että hävikkituotteita koskeva ohjeistus on ollut epäselvä ja epärehellisyys jää näyttämättä toteen. Lisäksi se huomautti, että pelkästään Palon menettelyn oikeellisuuden selvittäminen oli ollut erikoista, koska ohjeistus on ollut epäselvä.

PAMin Keski-Suomen ja Vaasan alueen aluepäällikkö Marja Salmivuori toteaakin, että Palo teki niin kuin työpaikalla oli ennenkin tehty. Hän muistuttaa, että työpaikan käytännöistä tulee menettelytapaohje, jos muuta ei ole.

Palon saamien korvausten suuruuteen vaikutti se, että käräjäoikeus katsoi Palon työsopimuksen perusteettoman päättämisen kohdistuneen häneen varsin loukkaavasti.

Palo vakuuttaa, että näin oli. Sen lisäksi, että hän oli työttömänä viime vuoden syyskuuhun asti lukuun ottamatta kolmen kuukauden vuorotteluvapaasijaisuutta. Ensimmäinen uusi työpaikkakin oli tyssätä siihen, että työnantajalle oli kerrottu hänen ”kesken olevasta” asiastaan.
"Kysyttäessä kerroin, ettei mitään ollut kesken rikosasiassa. Syytteethän oli hylätty. Vain riita-asia irtisanomisesta oli työn alla".

Asian toinen juonne oli se, että Palo oli myös luottamusmies.

Käräjäoikeuden mukaan oli selvää, että Palon ja myymäläpäällikön välillä oli ollut riitaisuutta luottamusmiestoimeen liittyen. Käräjäoikeus katsoi, ettei voi pitää pois suljettuna, että työsopimuksen päättäminen olisi johtunut ainakin osaksi tästä luottamusmiestehtävästä.

Palon mukaan uuteen työpaikkaan oli kiirinyt sana siitäkin, että ”hän veisi kaiken liittoon”.

"Jos asiat hoidetaan työpaikalla niin kuin pitää, niin ei sinne liittoon tarvitse mitään viedä eikä kyseenalaistaa asioita", Palo toteaa.

Samallla hän kiittää sitä, että on kuulunut liittoon, sillä ilman liiton tukea oikeuden hakeminen olisi ollut melkein mahdotonta.

Kirjoittanut: Auli Kivenmaa


 

Tiedote - 12.10.2017 klo 15.00

PAMille myönteinen ratkaisu työ­tuo­miois­tui­mes­sa: Kiin­teis­tö­pal­ve­lua­lal­le vakituiseen työ­suh­tee­seen palkattavan työntekijän koeaika voi olla enintään neljä kuukautta

 

Palvelualojen ammattiliitto PAM on voittanut kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen liittyvän kiistan työtuomioistuimessa. Erimielisyydessä oli kyse koeajan pituudesta vakituiseen työsuhteeseen palkattavan työntekijän osalta. Työtuomioistuin vahvisti, että vakituiseen työsuhteeseen palkattavan työntekijän koeaika määräytyy työehtosopimuksesta ja on enintään neljä kuukautta.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyy koeaikaa koskeva määräys. Voimassaolevassa kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksessa sanotaan, että toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen palkattavan työntekijän koeaika voi olla enintään neljä kuukautta, ellei työsopimuslaista muuta johdu.

Työnantajaliitto Kiinteistötyönantajat ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM olivat erimielisiä siitä, kuinka työehtosopimusta tulkitaan koeajan pituutta määritellessä.

Kiinteistötyönantajat ry:n tulkinnan mukaan työehtosopimuksen kirjaus sekä siinä olevat viittaukset työsopimuslakiin tarkoittivat, että toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa koeajan pituus määräytyy kulloinkin voimassaolevan työsopimuslain mukaisesti.

– Tämä tulkinta olisi tarkoittanut, että alan työntekijöiden koeajat olisivat pidentyneet. PAM oli työnantajien kannan kanssa eri mieltä, kertoo PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo ja jatkaa

– Mielestämme työehtosopimuksessa vuonna 2006 sovittu, enintään neljän kuukauden koeaika, ei voi heikentyä kesken työehtosopimuksen voimassaoloajan tilanteessa, jossa työsopimuslakiin tulee koeaikaa pidentävä uusi määräys, Ylitalo toteaa.

Voimassaolevassa työsopimuslaissa koeajan pituus on kuusi kuukautta ja sitä voidaan pidentää työntekijän ollessa perhevapaalla tai työkyvytön. Kiinteistötyönantajat tulkitsivat, että alalle solmittavissa uusissa työsuhteissa koeajan pituus olisi määriteltävä työsopimuslain mukaisesti. Tämä olisi siis pidentänyt alalle palkattavien henkilöiden koeaikaa.

– Mielestämme työnantajien tulkinta asiasta heikensi työntekijöiden oikeuksia ja oli vastoin voimassaolevaa työehtosopimusta. Emme voineet suostua siihen. Siksi kiista ratkaistiin työtuomioistuimessa. Olemme tyytyväisiä tuomioistuimen ratkaisuun, Ylitalo toteaa.

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevan kiistan käsittely alkoi syyskuussa ja työtuomioistuin antoi asiasta tuomiolauselman torstaina 12.10.2017. Ratkaisussa työtuomioistuin totesi, että jos työehtosopimuksessa on viitattu yksilöityyn lainkohtaan tai rajattuun asiakokonaisuuteen, ei ole itsestään selvää, että esimerkiksi lainsäädäntöön tuleva muutos vaikuttaisi työehtosopimuksen sisältöön kesken työehtosopimuksen voimassaolokauden.


 

Kynsisaksille olisi ollut hovioikeuden mukaan käyttöä. Kuva: Gettyimages

Artikkeli - 10.10.2017 klo 11.50 Työturvallisuus

Alkon myyjän pitkät kynnet olivat ho­vioi­keu­den mukaan työ­tur­val­li­suus­ris­ki

 

Kynsisaksille olisi ollut hovioikeuden mukaan käyttöä. Kuva: Gettyimages

Hovioikeus piti pitkiä kynsiä työturvallisuusriskinä. Työntekijän olisi pitänyt totella työnantajan määräystä ja leikata ne lyhyemmiksi. Työstään irtisanotun Jaana Haikaraisen mielestä naisten asema työelämässä otti takapakkia tänään.

Alkon pitkäaikainen myyjä Jaana Haikarainen sai alkuvuonna 2015 potkut työstään liian pitkien kynsiensä vuoksi. Hän voitti irtisanomiskiistansa Etelä-Savon käräjäoikeudessa, mutta Itä-Suomen hovioikeus päätti tiistaina toisin.

"Työterveyslääkärin arvio työturvallisuusriskistä meni ohi työntekijän mieltymyksen”, PAMin lakimies Henry Vähtäri tiivistää hovioikeudesta tuomion ytimen.

Aiemmin käräjäoikeus ei laittanut suurtakaan painoarvoa työterveyslääkärin arvioille, vaan pitkien kynsien työturvallisuusriskiä pidettiin lähinnä teoreettisena. Hovioikeus puolestaan katsoi, että Alkolla työnantajana oli myös velvollisuus puuttua työturvallisuusriskiin, jonka työterveyslääkäri oli arvioinut. Työntekijän kieltäytyminen kynnenleikkuusta merkitsi, että hän rikkoi työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan. Alkolla katsottiin olevan asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen.

Hovissa kuten käräjäoikeudessakin puitiin sitä mahdollisuutta, että pitkä kynsi jää viinilaatikkojen väliin ja katkeaa.

”Hovioikeuden käsittelyssä työterveyslääkäri kertoi, että oikea tapa tarttua viinipulloon on ottaa pullonsuusta kiinni nyrkistysotteella, ja sitä pitkät kynnet ovat haitanneet”, Vähtäri sanoo.

"Historiallinen päivä"

Mikkelissä asuva, uutta työtä etsivä Haikarainen on aiemmin haastattelussa korostanut sitä, että työntekijällä on oltava oikeus päättää ulkonäköönsä ja persoonallisuuteensa liittyvistä asioista. 

"Nyt olen kahta enemmän tätä mieltä", Haikarainen puuskahtaa hovin tuomion jälkeen.

Haikarainen pysyy kannassaan, että Alkon myyjän työssä kipeä olkapää haittasi, eivät kynnet.

"Historiallinen päivä tämä 10.10. -17. Astui voimaan tällainen "kynsidirektiivi", joka vain heikentää naisten asemaa työelämässä Suomen satavuotisjuhlavuonna", Haikarainen lataa.

Pitkät kynnet ovat kuuluneet nuoruudesta lähtien Haikaraisen tyyliin, vaikkakin Alkoon töihin tullessaan ne eivät vielä olleet niin pitkät kuin irtisanottaessa. Alko on työsuhteen aikana kertonut, että kynnet olisivat voineet enimmillään olla 2 cm pitkät.

Tappiosta huolimatta Haikarainen ei kadu oikeusprosessiin lähtemistä. Raha ei ollut syy viedä potkuja käräjille, vaan periaate.

Henry Vähtäri, pitääkö työntekijän tämän tuomion jälkeen kaivaa kynsisakset esiin aina, jos työnantaja niin vaatii?

"Se riippuu työstä ja työterveyslääkärin antamasta työturvallisuusriskin arviosta", Vähtäri vastaa.

Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

Kirjoittanut: Marja Ikkala


 

Oikeudessa käsiteltiin kokin ja keittiömestarin töiden eroja. Kuva: Gettyimagines

Työelämä - 16.06.2017 klo 10.17

Kokki voit­ti ir­ti­sa­no­mis­ta­pauk­sen­sa
 

Kiista koski sitä, olisiko ravintolayrityksen pitänyt tarjota kokille keittiömestarin tehtäviä sen sijaan, että hänet irtisanottiin.

Kokki työskenteli pääkaupunkiseudulla ravintolayrityksen kahdessa toimipaikassa ja hänet irtisanottiin keväällä 2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Irtisanomisen aikoihin yhtiöön palkattiin keittiömestari. Yhtiö tarjoaa pääasiassa lounasruokailua.

Helsingin käräjäoikeus päätti, että irtisanominen oli laiton. Kokki olisi ollut sovelias tarjolla oleviin tehtäviin. Työnantaja olisi kohtuudella myös voinut kouluttaa häntä lisää.

Alle 40-vuotias ulkomaalaistaustainen kokki oli jo tuurannut aiempaa keittiömestaria tämän poissaoloissa ja suoriutunut tehtävästä. Eduksi katsottiin myös hänen ravintola-alan koulutuksensa ja halunsa kehittyä työssä. Työnantaja vetosi siihen, että keittiömestarin työnkuva oli yhtiössä laajentunut niin, että tulosvastuuta ja laskutusta on aiempaa enemmän. Käräjäoikeus ei hyväksynyt työnantajan näkemystä siitä, että kokin suomen kielen taito tai puutteet suomalaisen juhlaperinteen tuntemuksessa olisivat olleet esteenä tehtäviin. Sen sijaan oikeuden käsittelyssä tuli esille, että kokin ja työnantajan edustajan välit olivat huonot. Työnantajan koulutusvelvollisuutta arvioitaessa käsiteltiin monia asioita, myös yrityksen resursseja yrityssaneerauksineen.

Juttua ajanut PAMin lakimies Henry Vähtäri sanoo, että tuomiossa korostuu työsopimuslain kohta (7 luvun 4 §) :

–Työsuhdetta ei voi irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin yrityksessä tarjolla oleviin tehtäviin, Vähtäri toteaa.

Tuomion perusteissa viitattiin siihen laissa vahvistettuun lähtökohtaan, että pätevämpikin uusi työntekijä syrjäytyy, jos vanha työntekijä on riittävän sovelias, vaikka uudella olisi vaikkapa hyvää myyntikokemusta ja täydellinen suomen kieli.

Työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijälle 4 kuukauden palkkaa vastaava summa.

Miespuolinen kokki ei halua kommentoida voittamaansa oikeustapausta. Hän ehti olla työpaikassa alle kolme vuotta.

Kirjoittanut: Marja Ikkala


 

Työpaikkansa menettänyt varaosamyyjä on työttömyyden jälkeen siirtynyt nyt vanhuuseläkkeelle. Kuva: iStockphoto

Työelämä - 20.03.2017

Työ­nan­ta­ja ir­ti­sa­noi sai­ras­tel­leen työn­te­ki­jän­sä –kä­rä­jä­oi­keus tuo­mit­si

 

Vantaan käräjäoikeuden mukaan varaosamyyjän irtisanominen oli perusteeton. Irtisanominen näytti osaltaan liittyvän ikääntyneen työntekijän sairasteluun.

Moottoreita maahantuova ja myyvä yritys palkkasi uuden työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen, ja sen aikana irtisanoi vakituisen työntekijän. Liitto vei tapauksen oikeuteen. Uusi työntekijä oli ryhtynyt tekemään pääasiassa samoja, varaosamyyntiin liittyviä töitä, joita vakituinen työntekijä oli tehnyt. Työnantajan mukaan uudella työntekijällä oli hyvä kielitaito ja hän oli halukkaampi tekemään matkatöitä.

Käräjäoikeus totesi perjantaisessa tuomiossa, että uusi työntekijä on korvannut vakituisen työntekijän työpanoksen tämän irtisanomisen jälkeen.

Käräjäoikeuden mukaan irtisanotun työ ei ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Sillä, että yhtiö oli tappiollinen, ei ollut merkitystä irtisanomisessa, koska yhtiö kerran oli palkannut määräaikaisen työntekijän. Sen sijaan merkitystä näytti olevan ikääntyneen työntekijän terveydentilalla. Hän oli ollut kahden vuoden aikana sairauslomilla yhteensä 3–4 kuukautta, eikä siitä pidetty. Oikeuden mukaan yhtiö oli irtisanomisella rikkonut ainakin osittain yhdenvertaisuuslain mukaista syrjinnän kieltoa.

Yritys tuomittiin korvaamaan työntekijälle laittomasta irtisanomisesta 12 kuukauden palkkaa vastaava summa. Irtisanotun korkea ikä nosti korvausta. Lisäksi yritys tuomittiin maksamaan hänelle syrjintäkiellon rikkomisesta 1 kuukauden palkkaa vastaava hyvitys. Myös oikeudenkäyntikulut jäivät yrityksen hoidettaviksi.
Tuomio ei ole lainvoimainen, eli siitä voi valittaa.

Kirjoittanut: Marja Ikkala


 

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Kuva: iStockphoto

Työelämä - 21.02.2017 klo 16.17

Yh­tey­den­ot­to am­mat­ti­liit­toon aloit­ti pii­nan –
oi­keus tuo­mit­si

 

Työntekijä otti yhteyttä palkka-asioissa ammattiliittoon ja sai tämän seurauksena työnantajaltaan haukkumisviestejä. Käräjäoikeus katsoi työnantajan kohdelleen työntekijää epäasiallisesti. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.

Itä-Suomen hovioikeus hyväksyi Kymenlaakson käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen eikä katsonut aihetta sen muuttamiseen.

Työntekijä aloitti työskentelyn liikkeessä tammikuussa 2013. Työsuhde loppui työntekijän irtisanoutumiseen marraskuun lopulla vuonna 2013.

Työntekijä palkattiin tekemään työtehtäviä vanteiden ja renkaiden tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavaan yhtiöön. Hänelle maksettiin kuukausipalkan lisäksi syyskuuhun asti niin sanottua bonusta, joka maksettiin kaikille viikkoraportoinnin tehneille työntekijöille.

Koeajan päättymisen jälkeen työntekijä kyseli esimieheltään palkankorotusta. Elokuussa 2013 työntekijä oli yhteydessä ammattiliittoonsa ja sai vahvistusta palkkaansa koskeville näkemyksilleen.

Esimiehen käytös muuttui, kun työntekijä oli kertonut olleensa yhteydessä PAMiin. Esimies oli huutanut, sättinyt työntekijää ja lähettänyt tälle epäasiallisia sähköposteja ja vaatinut työntekijältä muun muassa muutoksia viikkoraportointiin.

Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja on kohdellut työntekijää epäasiallisesti. Epäasiallinen kohtelu oli saanut alkunsa sen jälkeen, kun työnantaja on saanut tietää työntekijän olleen yhteydessä PAMiin.

Käräjäoikeus katsoi, että työntekijän ei voida kohtuudella olettaa jatkaneen työssä edes muutoin noudatettavan irtisanomisajan loppuun, kun työnantaja on loukannut työntekijää ja työnantajan toiminta on myös alkanut vaikuttaa työntekijän terveyteen. Sillä seikalla, että työntekijä on purkamisen sijaan irtisanonut työsopimuksensa, ei ollut juridisen arvion kannalta merkitystä.

Käräjäoikeus velvoitti vastaajayhtiön maksamaan vahingonkorvauksia sekä oikeudenkäyntikuluja.

Kirjoittanut: Lotta Jokinen


 

Halonen-Tampere voitti käräjäoikeudessa, mutta hävisi hovissa. Kuva: Minna Takala, Lehtikuva

Työelämä - 13.02.2017 klo 13.13

Ho­vioi­keus tuo­mit­si, kun Ha­lo­nen-Tam­pe­re
palk­ka­si toi­seen myy­mä­lään ja ir­ti­sa­noi toi­ses­ta

 

Minna Kurjanen ja kaksi muuta Tampereen Halosen myyjää voittivat irtisanomiskiistansa hovioikeudessa. Kurjanen on tulokseen tyytyväinen. Tuomion mukaan taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta ei ole olemassa, jos yhtiön toiseen liikkeeseen palkataan uusia työntekijöitä samalla, kun toisesta vähennetään.

Halonen-Tampere Oy:llä oli keväällä 2013 kaksi myymälää Tampereella. Toinen sijaitsi Kuninkaankadulla ja toinen vain parinsadan metrin päässä Hämeenkadulla. Tuona keväänä yrityksessä käytiin yt-neuvottelut, joiden tuloksena työntekijöitä irtisanottiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä Kuninkaankadun myymälästä. Vähän ennen yt-neuvotteluja ja irtisanomisia Hämeenkadun myymälään oli palkattu 7 uutta myyjää.

Kolme keski-ikäistä myyjää vei irtisanomisensa oikeuteen PAMin kautta sen jälkeen, kun asiasta ei liittotason neuvotteluissa päästy sopimukseen. Käräjäoikeudessa jutut hävittiin. Käräjäoikeus katsoi, että myymälät olivat itsenäisiä budjettiyksiköitään.

Hovi päätti toisin


Turun hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomiot. Hovin viime perjantaina tulleen tuomion mukaan irtisanomisperusteen olemassaoloa tulee harkita koko yhtiön kannalta. Halonen-Tampere oli kummankin liikkeen työntekijöiden työnantajayhtiö. Myös yt-neuvottelut käytiin yhdessä molempia myymälöitä koskien. Taoudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta ei ole olemassa, jos yhtiön toiseen liikkeeseen palkataan uusia työntekijöitä samalla, kun toisesta vähennetään.
Halosella myyjänä työskennellyt, Tampereella asuva Minna Kurjanen on voittotuomioon tyytyväinen.
– En olisi uskonut, että tämä päättyy näin hyvin sen käräjäoikeuden jälkeen, Kurjanen iloitsee.
Hän kertoo, että työpaikan toiminnassa oli monia muitakin epäkohtia, eivät vain nämä irtisanomiset. Kaupan alalla työntekijöillä vain ei ole niin paljon rahaa käytössään, että epäkohtia voisi yksinään viedä oikeuteen.
– Itselleni oli tärkeää, että tästä saatiin myös apua muille, jotka ovat ehkä samassa tilanteessa, Kurjanen sanoo.
– Mielestäni tämä oli PAMille työvoitto, Kurjanen sanoo.
Juttua oikeudessa ajanut PAMin lakimies Henry Vähtäri pitää tärkeänä, että nyt saatiin purettua huonosti perusteltu käräjäoikeuden päätös, joka ei vastannut voimassa olevaa oikeuskäytäntöä.
– Ja onhan se hassu tilanne, että kahdesta vaateliikkeestä toisesta voitaisiin irtisanoa ja toiseen palkata, kun liikkeet ovat samaa työnantajayhtiötä.

Tuomiot


Hovioikeus tuomitsi Halonen -Tampereen suorittamaan työntekijöille korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä seuraavasti: kahdelle myyjälle 15 kuukauden palkkaa vastaavan summan, ja yhdelle 6 kuukauden palkkaa vastaavan summan. Lain mukaan tuomioiden vahingonkorvaukset sovitetaan yhteen maksetun päivärahan kanssa. Osa korvauksista menee työttömyysvakuutusrahastolle.
Kaikki kolme myyjää ovat nyt yli 50-vuotiaita. Kurjanen työllistyi toimistotöihin, alalle, johon hänellä on aiemmin hankittu tutkinto. Yksi myyjistä kouluttautuu uudelle alalle, ja kolmaskin on sijoittunut toisen alan töihin koulutuksen jälkeen.
Vähtäri laskee, että hovioikeus tuomitsi Halonen-Tampereen korvaamaan PAMin oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeuden osalta. Yhteensä yhtiö velvoitetaan suorittamaan liitolle oikeudenkäyntikuluja 21 420 euroa.
Kaikkiaan yhtiölle kertyy maksettavaa korvauksista ja oikeudenkäyntikuluista lähes 90 tuhatta euroa.

Kirjoittanut: Marja Ikkala


 

Työelämä - 03.02.2017 klo 15.46 -

Työn­te­ki­jä voit­ti Gi­gan­tin kor­keim­mas­sa oi­keu­des­sa – myös äi­tiys­lo­ma­lai­sel­la oi­keus li­sä­työ­hön

 

KKO linjasi, että perhevapaa tai oppisopimusopiskelijan palkkaaminen eivät poista työnantajalta velvoitetta tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätunteja. Hovioikeus oli ollut eri mieltä.

Gigantin työntekijä oli työskennellyt kokoaikaisena kodinkonemyyjänä vuoteen 2009 asti, kunnes hänen työsuhteensa oli irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kolme kuukautta myöhemmin hänen kanssaan oli solmittu uusi työsopimus, jossa työaika oli 10 tuntia viikossa. Hän työskenteli myös toisessa Gigantin myymälässä osa-aikaisena.

Vuonna 2010 työntekijä jäi äitiysvapaalle. Kun hän palasi perhevapaalta töihin vuoden 2012 alussa, myymälään oli palkattu uusi vakinainen kodinkonemyyjä. Pian myös toinen uusi myyjä vakinaistettiin ja kolmas palkattiin oppisopimuksella.

Työsopimuslaissa sanotaan, että jos työnantajalla on tarve teettää lisätöitä, tunteja on tarjottava ensisijaisesti osa-aikaiselle työntekijälle – jos hän on sopiva tehtävään ja jos hän ei ole ilmoittanut, että ei ole kiinnostunut lisätyöstä. Näin Gigantti ei kuitenkaan toiminut.

Gigantti perusteli lisätyön tarjoamatta jättämistä sillä, ettei oppisopimuksessa ollut kyse työtehtävistä, vaan koulutuksesta. Korkein oikeus (KKO) kuitenkin totesi, että työnantajan kannalta oppisopimuksen pääasiallinen sisältö on työn tekeminen eikä koulutuksen antaminen.

Äitiysloman aikana palkattua kodinkonemyyjää Gigantti puolestaan perusteli sillä, ettei työntekijä olisi voinut ottaa työtä vastaan silloin, kun lisätyövoimaa tarvittiin. KKO:n mukaan toinen työntekijä olisi tässä tapauksessa pitänyt palkata määräaikaisesti vain perhevapaan ajaksi.

PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjolan mukaan KKO:n tuomiolla on todella paljon arvoa. Alemmat oikeusasteet ovat viime aikoina omaksuneet linjan, joka ei ole PAMin mukaan toteuttanut lisätyön tarjoamisvelvoitetta lainmukaisella tavalla.

– Korkeimman oikeuden myönteinen päätös on erittäin tärkeä, koska se vahvistaa lain oikea tulkintaa. Päätös ohjaa alempien oikeusasteiden toimintaa, Pohjola toteaa.

Kirjoittanut: Solja Virkkunen


 

Työelämä - 20.01.2017 klo 14.55

Ho­vioi­keus: Työ­nan­ta­jan läp­säi­sy teki teks­ti­vies­ti-ir­ti­sa­nou­tu­mi­ses­ta pä­te­vän

Hovioikeus katsoi, että työntekijällä oli oikeus purkaa itse työsuhteensa ja että tekstiviestillä suoritettu irtisanoutuminen oli hyväksyttävä. Käräjäoikeus oli ollut toista mieltä.

Työntekijä oli purkanut työsuhteensa työnantajan autossa tapahtuneen välikohtauksen jälkeen. Työntekijän mukaan välikohtaus sai alkunsa, kun hän kertoi työnantajalle saaneensa opiskelupaikan ja irtisanoutuvansa työstään runsaan kuukauden varoitusajalla. Työntekijän mukaan työnantaja oli suuttunut, nimitellyt työntekijää typeräksi, uhannut tuhota hänen opiskelumahdollisuutensa ja läpsäissyt häntä kasvoihin.

Seuraavana päivänä työntekijä oli purkanut työsuhteensa tekstiviestillä. Työsopimuslain mukaan työntekijän on varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteista ja antaa mahdollisuus esittää oma kantansa. Tekstiviesti ei antanut mahdollisuutta tähän.

Silti Vaasan hovioikeus katsoi, että työsopimuksen purkaminen oli näissä olosuhteissa pätevä. Hovioikeuden mukaan työnantajan työntekijään kohdistama väkivalta riittää yleensä työsopimuksen päättämiseen ilman irtisanomisaikaa.

Hovioikeus otti lisäksi arvioissaan huomioon, että työntekijä oli ulkomaalaisena ja suomen kieltä taitamattomana ollut tavanomaista heikommassa asemassa, eikä hänen näytetty vaikuttaneen tilanteen kärjistymiseen.

Työnantajan kertomus poikkesi työntekijän kertomuksesta, mutta hovioikeus piti todisteiden perusteella työntekijän kertomusta luotettavampana.

Kirjoittanut: Solja Virkkunen


 

Jaana Haikaraiselle kynsien huoltaminen ja lakkaaminen on itselle annettua aikaa, jolloin mieli latautuu. Kuva: Paula Myöhänen

Työelämä - 17.01.2017 klo 14.46

Pit­kät kyn­net eivät kel­van­neet pot­ku­jen syyk­si: Ih­mi­sar­vo säi­ly­tet­tiin!

 

Alko irtisanoi Jaana Haikaraisen ja 15 vuoden työsuhde päättyi tammikuussa 2015. Syynä irtisanomiselle käytettiin sitä, että Haikaraisella oli liian pitkät kynnet.

Valtionyhtiö Alko perusteli irtisanomista pitkien kynsien aiheuttamalla työturvallisuusriskillä ja työn hitaudella.

Haikarainen puolestaan on kokenut pystyneensä tekemään kaiken työn ilman, että siitä aiheutuu mitään haittaa laitteille tai asiakkaille.

Haikaraiselle pitkät kynnet ovat kuuluneet nuoruudesta lähtien hänen persoonaansa ja tyyliinsä. Alkoon töihin tullessaan ne eivät vielä olleet nykyisessä pituudessaan. Kynnet eivät ole rakennekynnet, vaan yhtä omat kuin hänen pitkät hiuksensa.

Käräjäoikeuden tuomio tuli tiistaina. Haikarainen voitti irtisanomiskiistansa.

– Päällimmäinen tunne on helpottuneisuus. Ihmisarvo säilytettiin! Haikarainen kommentoi tuoreeltaan.

Teoreettinen turvallisuusriski

Juttua PAMissa ajaneen lakimiehen Henry Vähtärin mukaan Alko yritti todistella, millä tavalla pitkät kynnet aiheuttavat kohonneen työturvallisuusriskin. Todistajaksi Alko kutsui muun muassa työterveyslääkärin, jonka mukaan pitkät kynnet voivat aiheuttaa työssä sormivamman, jos kynsi jää viinilaatikon väliin ja aiheuttaa sormimurtuman.

Alko tuomittiin korvaamaan Haikaraiselle 15 kuukauden palkkaa vastaavan summan ja liitolle oikeudenkäyntikulut 7200 euroa.

Käräjäoikeuden tuomio on Vähtärin mukaan hyvin perusteltu. Tuomion mukaan pitkiä kynsiä ei voitu pitää työsopimuslain mukaisena asiallisena ja painavana irtisanomissyynä. Todistelun valossa pitkien kynsien aiheuttamaa työturvallisuusriskiä voidaan pitää lähinnä teoreettisena. Lisäksi oikeuden mukaan Alkon väittämä pitkien kynsien aiheuttamasta työturvallisuusriskistä ei täytä työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.

Persoonaan ei tule puuttua

Kun oikeudessa korostuivat työturvallisuusnäkökohdat, Haikarainen itse korostaa sitä, että työntekijöillä on oltava oikeus päättää ulkonäköönsä liittyvistä asioista. Hänen mukaansa palvelualoilla etenkin naisten ulkonäköä arvostellaan. Hän ei sitä hyväksy. Työasun pitäisi riittää, eikä työnantajan pitäisi puuttua identiteettiin työasun alla.

– Saan olla itsellinen persoona; nainen ihmisten joukossa jatkossakin. Eikä sen pitäisi olla karsintaperuste työpaikoilla tulevaisuudessakaan, hän kommentoi tyytyväisenä.

Haikaraisen periaatteellisuudesta kertoo se, ettei hän suostunut lyhentämään kynsiään useista kehotuksista ja lopulta varoituksesta ja irtisanomisuhasta huolimatta.

Alkosta kerrotaan, että myymälätyöntekijän työssä kynsien enimmäispituudelle ei ole asetettu ehdotonta rajaa. Haikaraiselle oli kerrottu, että kynnet olisivat voineet enimmillään olla 2 cm pitkät.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. 

Haikaraisen haastattelu julkaistaan seuraavassa, 27.1. ilmestyvässä Pam-lehdessä.

Kirjoittanut: Marja Ikkala


 

Työelämä - 30.11.2016 klo 18.55

Ter­vey­den­ti­lan pe­rus­teel­la ir­ti­sa­no­mi­nen oli työ­syr­jin­tää

 

Vuosia kestänyt oikeusprosessi päättyi viimein, kun Korkein oikeus KKO ei myöntänyt valituslupaa hovioikeuden maaliskuiseen tuomioon koskien Gigantin myyjän irtisanomista. Hovioikeuden tuomio jää siis ennalleen. Sen mukaan työnantajan edustaja Gigantissa syyllistyi työsyrjintään irtisanoessaan työntekijän tämän sairasteluun vedoten vuonna 2012.

Lähtötilanne oli se, että luottamusmiehenäkin toiminut myyjä siirrettiin varastotyöhön vastoin tämän tahtoa vuonna 2009. Selän loukkaaminen toi yli 2 vuoden sairausloman. Työnantaja perusteli työntekijän irtisanomista pitkillä sairauslomilla sekä näkemyksellään miehen työkyvystä. Hovioikeuden mukaan irtisanomisen perusteeksi olisi vaadittu objektiivinen lääketieteellinen selvitys ja arvio työkyvystä nyt ja tulevaisuudessa.
Työnantajaa edustanut henkilö joutuu suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta 1000 euroa viivästyskorkoineen 6.2. 2012 lähtien. Lisäksi hän saa vastattavakseen työntekijän oikeudenkäyntikulut niin käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessa.

Työntekijää edustaneen asianajajan Jari Kailialan mukaan tapaus on muistutus työnantajille siitä, että miten vain ei voi irtisanoa sairauteen vedoten. Tarvitaan lääkärin selvitys terveydentilasta.
 - Irtisanomistilanteessa työntekijä vielä esitti itse hankkimansa lääkärinlausunnon siitä, että on kykenevä tietynlaisiin myyjän tehtäviin. Työnantaja ohitti sen,  Kailiala sanoo. Irtisanominen tapahtui töihin paluun yhteydessä.

Oikeusjuttu oli yleisen syyttäjän nostama.
- Kyse on rikollisesta menettelystä, Kailiala korostaa.
Tämä poikkeuksellisen pitkä ja monipolvinen tapaus saatiin nyt viimein päätökseen, ja myös työsyrjinnän osalta se päättyi työntekijän eduksi, PAMin neuvottelupäällikkö Juha Ojala arvioi. Samalla tapaus saa hänet miettimään 6-7 vuotta kestävän riitelyn ja oikeusprosessin mielekkyyttä. Suositeltava vaihtoehto onkin nykyään sovittelu, jossa tulos tulee viikoissa.

Kirjoittanut: Marja Ikkala


 

Työelämä - 30.11.2016 klo 16.19

Työ­tuo­miois­tuin: Li­sä­työ­tä vas­taa­not­ta­neel­la oi­keus sai­rausa­jan palk­kaan

 

Ennen lisätyövuoroja sairastuneelle osa-aikaiselle myyjälle kuuluu maksaa sairausajan palkka, työtuomioistuin linjasi. Työvuorot sitoivat molempia osapuolia.

Kymen Seudun Osuuskauppa ei vuonna 2014 alun perin maksanut sairausajan palkkaa, kun osa-aikainen työntekijä ei sairastumisen vuoksi kyennyt tekemään aiemmin vastaanottamiaan lisätyövuoroja. Työtuomioistuin määräsi keskiviikkoisessa tuomiossaan osuuskaupan korvaamaan menetyt palkat lomakorvauksineen sekä osuuskaupan ja työnantajajärjestö Kaupan Liiton maksamaan asiaa hoitaneen PAMin oikeuskulut.

Tapauksessa oli kyse siitä, onko työnantajalla ollut sairausajan palkanmaksuvelvollisuus kaupan alan osa-aikaisen työntekijän sellaisilta työvuoroilta, joita ei ole alun perin suunniteltu työvuoroluetteloon, mutta jotka työntekijä on ottanut sitovasti vastaan lisätyönä. Päätös on siis merkittävä osa-aikaisten työntekijöiden kannalta.

Työtuomioistuimen mukaan työehtosopimuksen sanamuoto tukee tulkintaa, että palkka maksetaan kaikista työvuoroluetteloon merkityistä tunneista. Kaupan Liiton toisenlaisen tulkinnan sisältävä sisäinen ohje ei riittänyt perusteeksi poiketa tästä, eikä muutakaan vakiintuneeksi käytännöksi katsottavaa oikeuden mielestä löytynyt. Kun lisätyövuorot siis oli merkitty työnantajan järjestelmään ja ne sitoivat myös työntekijää, niistä kuului maksaa sairausajan palkka samoin kuin työvuorolistassa alun perin olleistakin vuoroista olisi kuulunut, kun työntekijä sairastui.

Kirjoittanut: Tuomas Lehto


 

Työelämä - 22.11.2016 klo 14.51

Ir­ti­sa­no­tul­le työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tul­le kor­vauk­set

Työtuomioistuin päätti, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle kaupan alan päätyösuojeluvaltuutetulle on maksettava korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Tes määrittelee tiukat ehdot henkilöstön edustajien irtisanomisille, ja niitä ei tässä ollut noudatettu.

Työtuomioistuin on tuoreessa päätöksessään määrännyt työnantajayrityksen maksamaan kaupan alalla päätyösuojeluvaltuutettuna toimineelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Hän saa vuoden palkkaa vastaavan summan. Lisäksi tuomioistuin velvoitti yrityksen ja työnantajajärjestö Kaupan liiton yhteisvastuullisesti korvaamaan asiaa hoitaneen PAMin oikeudenkäyntikulut. Yhteensä työnantajapuolelle tulee maksettavaa yli 30 000 euroa.

– Työnantaja on loukannut päätyösuojeluvaltuutetulle yhteistoimintasopimuksella taattuja oikeuksia, työtuomioistuimen päätöksessä todetaan.

Päätyösuojeluvaltuutettu työskenteli kaupan alan varastoyrityksessä, jolla oli kaksi toimipistettä Tampereella. Vuonna 2014 näistä lakkautettiin toinen tuotannollisista ja taloudellisista syistä, mutta jäljelle jäi se, jossa työsuojeluvaltuutettu työskenteli. Yrityksen mukaan kuitenkin hänen työtehtävänsä olisi päättynyt eikä muuta työtä voitu tarjota. Työtuomioistuin oli maanantaina antamassaan tuomiossa asiasta toista mieltä, eikä hyväksynyt väitettä, että olisi selvästi osoitettu mahdottomaksi tarjota muuta työtä.

Työntekijöiden edustajien irtisanomista koskevat lain ja työehtosopimusten mukaan erityisen tiukat ehdot. Kaupan tessin osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeet sanovat, että kun irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, ei tällaista toimenpidettä yleensä saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun. Poikkeus on, jos lopetetaan koko yrityksen toiminta tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan osan toiminta.

Kirjoittanut: Tuomas Lehto


 

Työelämä - 30.09.2016 klo 12.56

Li­ha­mes­ta­ri voit­ti Stock­man­nin lo­mau­tus­kiis­tas­sa– iso apu muil­le­kin

Työntekijäpuoli voitti Stockmannin hovioikeudessa. Lihamestarin lomauttamisen edellytykset eivät täyttyneet, kun osastolle palkattiin uusia työntekijöitä. Tuomio on työntekijöille tärkeä voitto viime aikoina yleistyneissä, koko henkilökuntaa koskevissa lomautuksissa.

Tavarataloketju Stockmann lomautti lähes koko henkilökuntansa touko-heinäkuussa 2013. Perjantaina tulleiden kahden Helsingin hovioikeuden tuomioiden mukaan lomautusten edellytykset eivät täyttyneet ainakaan kahden työntekijän kohdalla, joista toinen teki lihamestarin ja myyjän työtä.

PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola pitää tuomiota tärkeänä voittona työntekijäpuolelle koko henkilökuntaan kohdistuvissa, säästösyistä tehdyissä lomautuksissa.

– Tässä otettiin kantaa viime aikoina yleistyneisiin säästölomautusten edellytyksiin. Pelkän tasapuolisuuden nojalla ei voida koko henkilökuntaa lomauttaa, jos edellytykset eivät täyty yksittäisten henkilöiden kohdalla, Pohjola sanoo.

Muuta työtä olisi löytynyt


Kysymys oli siitä, oliko Stockmannilla oikeus lomauttaa lihamestari, jonka työyksikköön oli samaan aikaan palkattu uusia työntekijöitä. Riidatonta oli, että Stockmannilla oli taloudellinen syy lomauttamiselle. Riitaa oli siitä, olisiko työnantaja voinut kohtuudella järjestää hänelle muuta työtä tai kouluttaa häntä.

Hovioikeus katsoi, että Stockmannilla oli velvollisuus selvittää, voitaisiinko muuta työtä tarjota, mutta tällaista selvitystä Stockmann ei ollut tehnyt.
Stockmann oli palkannut useita työntekijöitä samalle Herkku-osastolle samaan aikaan, kun lomautus toteutettiin. Työntekijä oli 14 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana työskennellyt niin myyjänä kuin lihamestarina. Hovioikeus katsoikin, että hänet olisi helposti voitu sijoittaa joihinkin niistä tehtävistä, joita uudet työntekijät tulivat tekemään lomautusten aikana.

Stockmann vetosi, että tällaiset järjestelyt olisivat tulleet kalliiksi, jos ne olisi toteutettu kaikkien työntekijöiden kohdalla.

Lomautukset koskivat noin 5000 työntekijää, joista kuitenkin puolet suostui vaihtamaan lomarahansa vapaaksi lomautuksen vaihtoehtona. Toinen puoli henkilökunnasta lomautettiin 12 työpäivän ajaksi.

Yhtiö toteutti lomautukset mielestään tasapuolisesti. Ja lisäksi myös uudet työntekijät saivat valita lomautuksen ja lomarahojen vapaaksi muuttamisen välillä.

Massalomautuksille jarrua


Lihamestaria ei voitu hovioikeuden mukaan lomauttaa myöskään tasapuolisen kohtelun perusteella. Tasapuolisen kohtelun velvollisuus ei ulotu työhönottoon; työntekijöihin, jotka ovat vasta tulossa töihin. Pohjola korostaa linjausta, jonka mukaan kaikkien yhtiön työntekijöiden lomauttamista ei voida perustella tasapuolisuudella, jos yksittäisten työntekijöiden lomauttamisen edellytykset eivät täyty.

– Tässä tapauksessa lomautukset olisi voitu jättää toteuttamatta, jos uuden henkilökunnan palkkaamista olisi siirretty myöhempään, Pohjola sanoo.

Stockmann velvoitettiin korvaamaan työntekijälle lomautuksen aiheuttama 1 280 euron ansionmenetys viivästyskorkoineen sekä yhteensä 7000 euron oikeudenkäyntikulut niin käräjäoikeudesta kuin hovioikeudesta.

Myös somistaja voitti


Voitto tuli perjantaina Helsingin hovioikeudessa myös toisen Stockmannin työntekijän tapauksessa. Pitkään yhtiössä työskennellyt myyjä ja somistaja voitti lomautuskiistansa pääosin samoin perusteluin kuin lihamestari.

PAM vei aiemmin Helsingin käräjäoikeuteen molempien lomautukset ja hävisi ne siellä kesällä 2015. Liitto valitti hovioikeuteen, jossa häviöt vaihtuivat voittoon. Hovioikeuden tuomiot ovat äänestyspäätöksiä. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia: niistä on mahdollista valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Kirjoittanut: Marja Ikkala


 

PAMin Selin vaatii toimia EU:n globalisaatiorahaston tuen saamiseksi Anttilasta irtisanotuille

 

Selinin mukaan Anttilan konkurssi on elävä esimerkki palvelualojen rakennemuutoksesta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo Euroopan globalisaatiorahastolta tukea Anttilan irtisanotuille. Selinin mukaan avustuksen hakemisesta on jo ollut puhetta.

"Osaamistarpeiden kartoitusta ja tarvittavan osaamisen antamista sekä räätälöityä tukemista tarvitaan myös pienellä palkalla ahertaneelle Anttilan väelle. Globalisaatioavustus olisi oiva mahdollisuus tukea tällä kertaa naisvaltaisten yksityisten palvelualojen työntekijöitä", Selin toteaa.

Selin muistuttaa, että tukea on aiemmin haettu niin yliopistoväen ja Nokian joukkoirtisanomistilanteissa ja vaatii, että avustusta haetaan nyt myös Anttilasta konkurssin myötä työpaikkansa menettäneiden ihmisten tukemiseen.

Selin huomauttaa, että Anttilan konkurssin myötä irtisanottujen joukossa on useita kokeneempia ja iäkkäämpiä työntekijöitä, joille työllistyminen on hankalaa. Myös tämä erityisryhmä tarvitsee tukea tulevaisuuden rakentamisessa.

"Tällä hetkellä palvelu- ja myyntityötä hakevista pitkäaikaistyöttömistä yli puolet ovat täyttäneet 50 vuotta. Kesäkuussa työttöminä olleista myyjistä joka kolmas oli täyttänyt 50 vuotta. Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuu valtiolle suuria kustannuksia, joten tämäkin puoltaa sitä, että tukea työttömyyden pitkittymisen torjumiseen tarvitaan erityisesti nyt Anttilan osalle", Selin toteaa.

Selin on huolissaan siitä, pystyykö Suomi reagoimaan tarpeeksi nopeasti kaupan alaan kohdistuviin muutoksiin ja tilanteisiin, jossa massairtisanomisten kautta työmarkkinoille siirtyy suuri määrä työtä vailla olevia ihmisiä.

"Valtiovallan on herättävä siihen, että myös palvelualat käyvät läpi rakennemuutosta voimistuvan verkkokaupan ja digitalisaation myötä. Anttilan konkurssi on tästä elävä esimerkki. Näissä tilanteissa yhteiskunnan täytyy reagoida ja huolehtia, että irtisanottujen työntekijöiden kohdalla saadaan yksilöllisesti räätälöidyt työllistämis- ja koulutustoimet toteutettua nopeasti ja tuloksellisesti."

Kirjoittanut: Erno Mähönen / Kauppalehti 10.8.2016


 

 

 

5.7.2016 klo 6:30

Citymarketin osa-aikaiset kassatyöntekijät hakevat työtuntikiistan ratkaisua korkeimmasta oikeudesta

Pitkäaikaisten osa-aikatyöntekijöiden ja K-Citymarketin välinen kiista saattaa jatkua vielä korkeimmassa oikeudessa. Työntekijät ovat jättäneet valituksen Turun hovioikeuden tämänkeväisestä ratkaisusta.

 

Hovioikeuden huhtikuun lopussa antaman päätöksen mukaan market sai palkata uusia työntekijöitä, vaikka pitkäaikaiset osa-aikatyöntekijät eivät saaneet haluamiaan lisätyötunteja. Hovioikeus katsoi, että tämän tyyppinen asia kuuluu työnantajan päätösvaltaan.

Näin Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisu pysyi voimassa.

Toinen pitkäaikaisista työntekijöistä on työskennellyt 26 vuotta työnantajansa palveluksessa. Toinenkin on työskennellyt noin 15 vuotta. Heidän mukaansa olisi kohtuullista päästä tässä ajassa halutessaan jo täysipäiväiseksi. 

K-Citymarketeja pitävä Kesko on arvioinut, että asiakasmäärä vaihtelee voimakkaasti. Tämän vuoksi se katsoo, että osa-aikaisuus on tärkeää työvoiman tehokkaalle käytölle.

Valitus on jätetty hovioikeudelle. Seuraavaksi korkein oikeus ratkaisee, antaako se valitusluvan. Merkittävää on esimerkiksi se, onko asialla ennakkotapauksen luonnetta.


 

 

Liitto neuvottelee isoja korvauksia työntekijöille Ruotsissa

 

Ruotsin hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden liitto HRF neuvotteli viime vuonna jäsenilleen 1,7 miljoonaa euroa korvauksia muun muassa liian vähän maksetuista ylitöistä tai lomakorvauksista.

Yksi oikeutta saaneista oli tarjoilija Nikita Darforth. Hänelle liitto neuvotteli 4 850 euron korvauksen maksamatta jääneistä palkoista, Hotellrevyn-lehti kertoo.
Tarjoilijana työskennellyt Nikita Darforth huomasi, että hänen palkkansa ei tuntunut vastaavan työaikaa. Hän irtisanoutui ja otti yhteyttä liiton osaston asiamieheen.

”Hän huomasi, että pulma oli suurempi kuin tiesin. En saanut kokemustani vastaavaa palkkaa. He olivat tehneet kaksinkertaisen lounasvähennyksen sekä aamiaisvähennyksen. Ikävää kyllä, luulin myös, ettei minulla ollut oikeutta epämukavan työajan lisiin.”

Seuraavassa työpaikassa Nikita Darforth irtisanottiin ja työnantaja sanoi, ettei hänellä ollut irtisanomisaikaa. Hän otti taas yhteyttä liittoon ja apu löytyi.
Nikita Darforthia auttanut asiamies Alejandro Quezada sanoo, että hänellä on ollut useita samankaltaisia tapauksia.

”Ei ole epätavallista, että työnantajaa koskee työehtosopimus, mutta hän ei sitä seuraa. Perusääntöjä ei noudateta vaan paljon järjestellään jälkikäteen”, Quezada sanoo.

Toisinaan sama työnantaja syyllistyy jatkuvasti rikkeisiin. Kesäkuussa liitto voitti ajamansa tapauksen, jossa gävleläinen kahvila irtisanonoi laittomasti liiton jäsenen. Kahvilan on tuomion mukaan maksettava hänelle 28 750 euroa korvauksia.

Aiemmin tänä vuonna kahvila tuomittiin 14 400 euron korvaukseen toisen työntekijän maksamattomista lisistä ja lomakorvauksista. Liitto on lisäksi vaatinut korvauksia kahvilan työntekijöiden kameravalvonnasta. Se on aloitettu ilman neuvottelua liiton kanssa kuten myötämääräämislaki edellyttää.
HRF:n osastot ajoivat 6 072 jäsenen asiaa viime vuonna. Useimmiten kyse työehtosopimuksen kiertämisestä kuten liian pieninä maksetuista palkanlisistä, lomakorvauksista, iltalisistä tai ylityökorvauksista.

Liittotasolle siirtyi 115 tapausta. Niissä korvauksia saatiin muun muassa palkkaturvasta, oikeudenkäyntikuluista tai vahingonorvauksina. Osa tapauksista hoidettiin keskusjärjestöjen LO ja TCO yhteisen lakipalvelun kautta.

Vuonna 2014 HRF hankki korvauksia jäsenilleen 1,2 miljoonaa euroa. Tällöin tapauksia oli 5 058.

Kirjoittanut: Heikki Jokinen / Pam uutinen 17.6.2016


 

 

Kahdelle ravintolatyöntekijälle korvauksia oikeudesta

 

Kokkolalainen ravintolayrittäjä yritti päättää kaksi työsuhdetta erikoisin keinoin. Tulos: kaksi tuomiota käräjäoikeudessa. Toisen työntekijän yrittäjä yritti saada irtisanomaan kollegojaan, toisen määräaikaisen tunnit loppuivat ennen aikojaan.

Kokkolalaisessa ravintolafirmassa sattui ja tapahtui kaksi vuotta sitten, ja Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus antoi viime perjantaina tuomionsa tapahtumista: yritys joutuu maksamaan korvauksia kahdelle entiselle työntekijälleen. Työntekijät olivat vieneet asiansa oikeuteen PAMin avustuksella.

Yhdessä tapauksessa ravintolayrittäjä vaati English Pub -ravintolan työntekijää tekemään työtehtäviä, jotka olisivat kuuluneet ennemminkin ravintolapäällikön toimenkuvaan. Työntekijän olisi muun muassa pitänyt irtisanoa toinen työntekijä, joka oli jäänyt pois töistä nukuttuaan pommiin. Lisäksi työntekijän olisi pitänyt olla aina tavoitettavissa esimerkiksi sairaslomien tuurausta varten. Syksyllä 2014 yrittäjä irtisanoi työntekijän tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten, mutta etenkin kun uusia työntekijöitä palkattiin lähes samaan aikaan, oikeus ei pitänyt selitystä uskottavana. Yrittäjä itsekin hyväksyi osan työntekijän vaatimuksista eikä saapunut lainkaan oikeudenkäyntiin.

Oikeus tuomitsi yrityksen maksamaan korvausta muun muassa työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, tarjoamatta jääneistä työtunneista sekä oikeudenkäyntikulut.

Toisessa tapauksessa oli kyse saman vuoden kesällä samassa ravintolassa työskennelleestä määräaikaisesta työntekijästä, joka yllättäen heinäkuussa ei enää saanutkaan työvuoroja ja sai lopulta Facebookissa yrittäjältä viestin, että hänen työsuhteensa päättyy välittömästi, vaikka määräaikaista sopimusta oli vielä puolitoista kuukautta jäljellä. Kun PAMin toimitsija otti yhteyttä yrittäjään, työntekijä sai taas työvuoroja. Työnantajan mukaan töiden loppuminen olisi johtunut siitä, ettei työntekijä ollut työkykyinen, ja tehdyt työtunnit oli maksettu.

Oikeus tuomitsi yrityksen maksamaan korvauksia muun muassa menetetyistä työtunneista sekä oikeudenkäyntikulut.

Tuomioista on mahdollista valittaa, joten ne eivät ole vielä lainvoimaisia.

Kirjoittanut: Tuomas Lehto / Pam-lehti 7.6.2016


 

 

 

Varastomies sai korvaukset – irtisanottiin sairauspoissaolojen vuoksi

 

Helsingin käräjäoikeus linjasi varastotyöntekijän irtisanomisen perusteettomaksi. Työnantajan Keslogin mielestä työntekijän työkyky oli alentunut olennaisesti, mutta oikeus oli toista mieltä ja määräsi korvauksia.

Keslog irtisanoi varastomiehen keväällä 2012 sillä perusteella, että hänen työkykynsä olisi muun muassa selkävaivojen vuoksi alentunut niin paljon, ettei työsuhdetta voinut jatkaa. Työntekijä vei kuitenkin tapauksen oikeuteen PAMin avustuksella, ja vihdoin neljä vuotta irtisanomisen jälkeen tässä kuussa saatu Helsingin käräjäoikeuden tuomio oli selkeä: irtisanominen oli perusteeton.

Tuomion mukaan Keslogin on maksettava työntekijälle 9 kuukauden palkkaa vastaava summa korkoineen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä vielä 4000 euroa. Keslogille jää maksettavaksi myös osapuolten oikeudenkäyntikulut. Yritys on kuitenkin ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon, ja sillä on kesäkuun puoliväliin asti aikaa valittaa päätöksestä hovioikeuteen, joten tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

"Käräjäoikeus katsoo (työntekijän) tulleen terveydentilansa vuoksi syrjityksi", tuomiossa todetaan. Oikeus katsoi työntekijän tilannetta kokonaisuutena ja totesi, että vaikka sairauspoissaoloja oli, niistä ei syntynyt niin olennaista työkyvyn alentumista, että irtisanominen olisi lain mukaan hyväksyttävissä. Sairauslomia oli työsuhteen aikana ollut noin neljännes työajasta, mutta tämä sisältää myös mm. flunssat ja tapaturman aiheuttaman pitkän poissaolon.

Työsopimuslain mukaan työntekijän sairautta ei voida pitää irtisanomisperusteena, ellei hänen työkykynsä ole vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimuksen jatkamista. Käräjäoikeus totesi, että tilanteeseen vaikuttaa myös työnantajan mahdollisuus tarjota työntekijälle muuta, sopivampaa työtä, ja Keslogilla suurena yrityksenä olisi tällaisia mahdollisuuksia ollut runsaasti.

Oikeus arvioi, että työnantajan järjestämä työkyvyn arviointi- ja edistämisprosessi (TYKY-menettely) oli keskittynyt lähinnä sairauspoissaolojen kontrollointiin sen sijaan, että olisi pyritty todella parantamaan työntekijän työkykyä tai etsimään hänelle sopivampia työtehtäviä.

Kysymys terveydentilan perusteella irtisanomisesta on varastoalalla tärkeä siksi, että kyse on usein raskaasta fyysisestä työstä, joka voi koetella esimerkiksi polvia ja selkää. Kuten käräjäoikeuden tuomio vahvistaa, parin sairausloman vuoksi ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa työntekijää.

Kirjoittanut: Tuomas Lehto / Pam-lehti 27.5.2016