Kannanotot / Julkilausumat

PAMin Keski-Suomi - Pohjanmaa ja Pirkanmaa alueiden suunnittelupäivien julkilausuma: Nollakorotus halveksuu työntekijöitä!

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry-Pohjanmaa ja Keski-Suomi 29.10.2017, 14:53

Etkö pidä ammattiliitoista?

Ay-liike on jäsenistöönsä nojaten neuvotellut ja osin taistellut vuosilomat ja perhevapaat, vähimmäistyöehdot ja – palkat, viisipäiväisen työviikon ja lepoajat, työsuojelun ja henkilöstönedustajat sekä ansiosidonnaisen päivärahan.  Haluatko olla puolustamassa näitä?

Vähimmäistyöehdot ja palkat ovat kirjattuina työehtosopimuksiin, joiden voimassaolo on taas katkolla. Palkankorotukset ovat riippuvaisia palvelualoilla työskentelevien työntekijöiden toimintavalmiudesta ja halusta tukea yhteisiä tavoitteita.

Rutto vai kolera?

Työntekijäpuoli on joutunut valitsemaan maan hallituksen uhkaamien pakkolakien vaihtoehtona taipumisen kiky-ratkaisuun, jossa muun muassa pidennettiin työaikoja ja siirrettiin työnantajamaksuja palkansaajien rasitteeksi. Tämä tarkoittaa, että bruttona 20.000 euroa vuodessa ansaitsevan työntekijän tilipussi pienenee reilu 400€ euroa vuoteen 2020 mennessä. Maan hallitus on jatkuvasti heikentämässä palkansaajien asemaa yhdessä työnantajaleirin vaatimusten kanssa. Nyt jos koskaan tarvitaan työntekijöiden yhteishenkeä ja valmiutta toimia.

Oletko tyytyväinen nollaan?

Liittokierros on avattu tarjoamalla pyöreää nollaa palkankorotukseksi – kiitoksena monista tuloksellisista vuosista. Vuonna 2016 yritysten jakama osinkopotti oli yli 11 miljardia. Tästä riittää jakovaraa myös palkansaajille. Oletteko sinä ja työkaverisi valmiita toimimaan? Emme todellakaan tyydy nollaan!

Palvelualojen ammattiliitto PAMin Keski-Suomen ja Pohjanmaan sekä Pirkanmaan alueiden suunnittelupäivät järjestettiin 28.-29.10. Tampereella.  Yhteensä tilaisuuteen osallistui puolensataa alueiden ammattiosastoaktiivia.       


  

 

Työttömyys, oma vika?

Julkaistu: 09.10.2016 klo 10:46
Julkaisija: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry-Pohjanmaa ja Keski-Suomi

Työelämän sirpaleisuus, kuten osa-aikaisuus, pätkätyöt ja nollatunnit ovat syitä siihen, miksi palvelualojen työntekijät eivät tule työllään toimeen. Heidän täytyy turvautua sosiaaliturvaan elääkseen. Työtuntien määrä on ratkaisevassa asemassa. Lainsäädännöllä asiaa edistettäisiin parhaiten kieltämällä esimerkiksi nollatuntisopimukset ja alipalkkaus. Hyvä esimerkki löytyy Uudesta Seelannista, jossa lainsäädännöllä kiellettiin nollatuntisopimusten tekeminen 1.4.2016 alkaen.

Nykypäivänä on hankala saada ammattitaitoista henkilökuntaa esimerkiksi ravintola-alalle. Tästä ovat huolissaan myös työnantajat. Samat epäsäännölliset työn muodot leimaavat alaa. Nuoret eivät tiedä koulutuksenkaan jälkeen millaiseen työhön ovat valmistuneet ja kouluttautuvat myöhemmin uudelleen. Palvelualat ovat läpikulkutyöpaikkoja. Tätäkö me haluamme? Kaikilla tahoilla pitää olla intressi kehittää palvelualoja houkuttelevammaksi.

Työharjoittelijoiden käyttäminen ilmaisena työvoimana, lisätyötuntien ja työvoiman korvaajana vie työpaikkoja. Eri työharjoittelumuodot pitäisi selvittää ja tehdä tarkentavat pelisäännöt niin oppilaitosten, työharjoittelijoiden kuin yritysten kesken. Työharjoittelijat eivät saa korvata palkallista työvoimaa. Työharjoittelijoita pitää olla tulevaisuudessakin työpaikoilla tavalla, jossa koulu- ja työelämä aidosti kohtaavat.

Maan hallitus antaa ymmärtää, että työttömyys on työttömän oma vika. Työttömiä halutaan rangaista lisäkarensseilla ja työttömyysturvan leikkaamisella. Tuoko hallituksen haluama kilpailukykysopimus haluttua kilpailukykyä vai viedäänkö meitä kuin pässiä narussa?  Pohjoismaisessa vertailussa Suomen palvelualojen ostovoima ja palkat ovat heikoimmasta päästä. Ostovoiman kohentamiseksi täytyy löytyä tasavertaisempia keinoja, eikä pienituloisten ajamista entistä suurempaan ahdinkoon. Me teemme työelämän meidän nuorille. Haluammeko myös tulevaisuudessa olla Pohjoismaiden heikoin lenkki?

PAMin Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueen aktiivien kannanotto.

 


 

Aukioloajat vapautuivat

Huononeeko työelämä kaupan alalla?

 

Ammattiosastomme johtokunta on huolestunut kaupan uusien aukioloaikojen vaikutuksesta henkilökunnan hyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen sekä alan kiinnostavuuteen työpaikkana. Entä kuka tästä kaikesta loppujen lopuksi hyötyy?

 

Myöhäisemmät aukiolot aiheuttavat ja
ovat jo aiheuttaneet monia käytännön ongelmia.
Esimerkiksi:
 

Lastenhoito ja perhe-elämä. Epämukavat työajat ovat epämukavia myös päivähoidon ammattilaisille. Tästä on jo kokemusta. Monessa perheessä yhteinen aika aikuistenkin kesken rajoittuu lyhyeen tapaamiseen työvuorojen vaihtuessa. Tämä tilanne ei ainakaan parane kun töissä pitää olla yömyöhään.

Työmatkat. Julkinen liikenne ei toimi joka paikassa yhtä hyvin ja myöhäisestä työvuorosta on hankalaa päästä kotiin. Onko työnantaja valmis korvaamaan taksikyydin näissä tapauksissa?

Palkkaus ja työehdot. Pidempien aukioloaikojen pitäisi tuoda myös lisätunteja osa-aikaisille työntekijöille ja luoda uusia työpaikkoja tai vakinaistaa määräaikaisia. Tapahtuuko näin, vai teetetäänkö myöhäisempiä tunteja vuokratyöntekijöillä tai maahanmuuttajataustaisilla, joiden järjestäytyminen on vähäistä, jopa niin että sopimuksia ei noudateta? Syntyykö kaupan alalle kahdet työmarkkinat? Tästä on huonoja kokemuksia mm. rakennusalalla varsinkin Etelä-Suomessa.

Alan kiinnostavuus. Hankalat työajat eivät houkuttele alalle uutta väkeä kuin korkeintaan keikkaluonteisiin töihin, jotka ehkä sopivat joillekin mutta niiden varaan ei voi rakentaa toimeentuloa. Olemmeko menossa tilanteeseen, jossa kaupan alalla työskentelee yhä enemmän ns. silpputyöläisiä ja henkilökunta vaihtuu yhä tiheämpään? Uusien aukioloaikojen vuoksi alalta on jo irtisanoutunut väkeä.

Asiakaspalvelussa on aina parannettavaa. Mutta mielestämme se ei saa tapahtua alan työntekijöitten hyvinvoinnin ja sitoutumisen kustannuksella. Sopii myös kysyä: onko kuluttajille oikeasti pakko olla kaikki mahdolliset palvelut tarjolla jopa 24/7?

”Ammattitaitoinen ja työssään viihtyvä henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara”. Tätäkö se käytännössä tarkoittaakin?


 

 

Kokousväkeä tiistaina 24.11. osastomme kokoushuoneessa.

Postimies on palkkansa ansainnut!

 

Pam Liikealan Keski-Suomen osasto

päätti syyskokouksessaan 24.11. 2015 antaa täyden tukensa postilaisten lailliselle työtaistelulle työehtojen huononnusta ja palkanalennuksia sekä rikkurityövoiman käyttöä vastaan. On erityisen vakavaa, että valtiojohtoinen yritys lähtee tälle tielle. Muidenkin alojen on syytä huolestua: nyt kokeillaan miten törkeästi työntekijöiden oikeuksia voidaan polkea joko välinpitämättömän tai asiaa tukevan hallituksen siipien suojassa. Tässä ei pidä antaa periksi. Neuvotteluratkaisu on kaikkien etu, mutta se ei saa tapahtua muutenkin pienipalkkaisten Postin työntekijöiden kustannuksella.

 

Jyväskylä 24.11 2015

PAM Liikealan Keski-Suomen osasto 043 ry



 

Keski-Suomen PAMilaiset pohtimassa miten reagoida maamme hallituksen ihmisarvoa loukkaavaan politiikkaan.

Jyrkkä EI työelämän huonontamiselle
ja sopimusyhteiskunnan romuttamiselle


PAMin Keski-Suomen ammattiosastot vaativat hallitusta perumaan suunnitelmansa huonontaa työelämää. Osastot eivät voi hyväksyä sitä että hallitus sanelee sopimusyhteiskunnassa sen mitä alakohtaisissa työehtosopimuksissa saa enimmillään sopia.
Esitykset ovat ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisen oikeuden kanssa ja huonontavat varsinkin julkisen sektorin ja palvelualojen pienipalkkaisten työntekijöiden asemaa.
Hallituksen esitykset heikentäisivät palvelualojen työntekijöiden ansioita 4 – 6 prosenttia.

Ammattiosastomme edustavat juuri niitä työntekijöitä, joiden toimeentuloa sunnuntailisien pudottaminen kipeimmin koskettaa ja erityisen ikävää tämä on tilanteessa jossa samanaikaisesti vaaditaan kauppojen aukioloaikojen vapauttamista.

Hallitus on esittänyt suunnitelmiensa toimeenpanoa pakkolailla ja puhuu samanaikaisesti palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja muiden pienituloisten ”osallistumisesta yhteisiin talkoisiin maamme kilpailukyvyn parantamiseksi”.
Tämä ristiriita loukkaa niitä joiden elämää aiotaan entisestään vaikeuttaa. Talkootyö on vapaaehtoista eikä siihen kutsuta ”tai muuten”-tyyppisellä uhkailulla.

Palkansaajapuoli on jo osallistunut talkoisiin suostumalla kerran toisensa perään maltillisiin palkkaratkaisuihin.
Milloin ja miten elinkeinoelämä, työnantajat ja muut hyväosaiset aikovat osallistua?
Ammattiyhdistysliike ei jää seuraamaan sivusta työelämän huononnuksia vaan tiivistää rivejään,kutsuu työntekijöitä mukaan ja ryhtyy tarvittaviin toimiin ellei hallitus peräänny ihmisarvoa loukkaavista suunnitelmistaan epämääräisen ”kilpailukyky” –käsitteen nimissä.